Irrationaaliluvut ja reaaliluvut

Irrationaaliluvut ja Reaaliluvut Rationaalilukuja on ääretön määrä esimerkiksi lukujen 1 ja 2 välillä. Silti ne eivät peitä kaikkia tämän välin pisteitä, vaan jäljelle jää vielä ääretön määrä pisteitä, joita nimitetään irrationaaliluvuiksi. Irrationaaliluvut Irrationaalilukua ei voi esittää tarkasti murtolukuna eikä desimaalilukuna. Eräs irrationaaliluku on luvun kaksi neliöjuuri (≈1,41). Jo ammoisina aikoina osattiin todistaa, ettei tätä lukua…

Ohmin laki

Ohmin laki – Jännite, virta, resistanssi ja teho Syötä kaksi tunnettua arvoa (U, I, R, P) ja laskuri laskee puuttuvat kaksi. Voit nollata kentät helposti. Näin saat nopean arvion ohmin lain laskuista. Jännite U (voltteina) Virta I (ampeereina) Resistanssi R (ohmeina) Teho P (watteina) Laske Nollaa kentät Lasketut arvot – Jännite (U) – Virta (I)…

Tilastot

Tilastot Tilasto on havaintoja numeromuodossa yleensä taulukossa tai graafisesti esitettynä, kuten esimerkiksi kuvassa 1. Alla on lyhyesti esitelty muutamia yleisiä käsitteitä. Perusjoukko Koko tutkittava joukko. Jos tutkitaan oravien ruokailutaipumuksia Suomessa, on perusjoukko kaikki Suomen oravat. Otos Jollakin järkevällä tavalla (otantamenetelmä) valittu osa perusjoukosta. Tarkoitus on, että otos edustaa mahdollisimman hyvin koko perusjoukkoa. Usein perusjoukkoa on…

Liuoslaskut

Liuoslaskut Liuoslaskuissa lasketaan liuoksen pitoisuutta (väkevyyttä). Liuos koostuu liuottimesta (esim. vesi) ja liuenneesta aineesta (esim. sokeri). HUOM! Liuoksen määrä on näiden yhteenlaskettu määrä! Pitoisuuden Laskeminen Liuoksen pitoisuus suhteessa massaan: \[ \text{Liuoksen pitoisuus} = \frac{\text{liuenneen aineen massa}}{\text{koko liuoksen massa}} \] Esimerkiksi, sekoitettaessa 1000 g vettä ja 50 g suolaa saadaan liuoksen (massa)pitoisuus seuraavasti: \[ \text{pitoisuus} =…

Suora ympyräkartio

Suora Ympyräkartio Ympyräkartion pohja on ympyrä, jonka pinta-ala lasketaan seuraavasti: \[ A_{\text{pohja}} = A_{\text{ympyrä}} = \pi r^2 \] Tilavuus on kolmasosa pohjan pinta-alan ja kartion korkeuden tulosta: \[ V_{\text{kartio}} = \frac{1}{3} \pi r^2 h \] Kartion pinta koostuu pohjasta ja vaipasta. Vaippa on muodoltaan ympyrän sektori, jonka säde on kartion sivujanan mittainen. Vaipan pinta-ala saadaan…

Keskiluvut

Keskiluvut Keskiluvut ovat tilastotieteen keskeisiä käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään aineiston yleistä käyttäytymistä ja keskiarvojen muodostumista. Keskiluvuilla tarkoitetaan tyypillisesti keskiarvoa, moodia ja mediaania. Tässä artikkelissa käsitellään näiden keskilukujen määritelmät ja laskentatavat. Keskiarvo (Aritmeettinen Keskiarvo) Keskiarvo lasketaan jakamalla lukujen summa niiden määrällä. Keskiarvoa merkitään usein symbolilla \(\bar{x}\). Matemaattisesti keskiarvo lasketaan seuraavasti: \[ \bar{x} = \frac{\sum_{i=1}^{n} x_i}{n} \]…

Kulman suuruuden laskeminen

Kulman Suuruuden Laskeminen Trigonometrian avulla voidaan laskea suorakulmaisen kolmion kulmien suuruudet, jos tiedetään kolmion kahden sivun pituudet. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka tämä tehdään askel askeleelta. Laskemisen Vaiheet Päätä, minkä kulman lasket ensin: Esimerkiksi lasketaan kulma \(\alpha\). Selvitä kahden tunnetun sivun nimitykset valitusta kulmasta katsoen: Esimerkiksi kulman \(\alpha\) vastainen kateetti ja hypotenuusa. Valitse valitun kulman…

Keskihajonnat

Keskihajonta on tilastotieteellinen mitta, joka kertoo, kuinka paljon yksittäiset arvot poikkeavat joukon keskiarvosta. Se on yksi tärkeimmistä hajontaa kuvaavista tilastollisista mittareista, sillä se auttaa ymmärtämään datan leviämistä. Keskihajonnan määritelmä ja merkitys Keskihajonta on matemaattinen ilmaisu, joka kuvaa arvojen keskinäistä etäisyyttä niiden keskiarvosta. Mitä lähemmäksi keskihajonnan arvo on nollaa, sitä lähempänä toisiaan datan arvot ovat. Esimerkiksi…